The dreams in which I'm dying are the best I've ever had.

Yritän oksentaa hiljaa, pesukonekaan ei pyöri enää. Ei onnistu. Äiti kysyy taas miksi oksennan, sanoo että saa puhua. Huudan enkä edes tiedä miksi. Haluan mutta en voi kertoa. En vaan voi. Jos tämä viedään pois, mitä minulle jää? Ruumiin tai mielen vauriot ei korjaudu enää. Vähintään sairas mieli jää. En pääse pakoon itseäni. Enkä pääse pakoon muita. Eikä enää edes tarvitse, kaikkihan tietää jo. Oma pieni kuplani puhkesi ja olen suojattomampi kuin koskaan ennen. Mutta voin taas ahmia koko maailman, oksentaa kaiken ulos, lihoa tai laihtua. Vittuako se muille kuuluu.