Perun taas päivän menot ja mietin mitä ostan kaupasta. Silti päädyn taas samaan kuin jokaisena päivänä parina viime viikkona. Jokaikisenä helvetin päivänä. Yritän hillitä itseni etten juoksisi kotiovelle, silti kävelen liian hitaasti. Sisälle päästyäni revin paketteja auki. Jokainen päivä samanlainen. Kurkkuun sattuu, kieli on tunnoton. Oksennusrefleksi ei toimi enää niin kuin ennen. Voin tuntea sen kuinka hiljalleen vajoan yhä syvemälle enkä pääse enää omin voimin pois.
Ei saa vajota Mian kanssa maanalle!!:((
VastaaPoistaVoimia sinulle ihan hirveesti, jos minkäänlaista halua olisi päästä siitä irti!! ♥
kiitos, olen tässä yrittänyt kerätä voimia että saisin haettua apua. Ehkä vielä joskus... (:
Poista