perjantai 22. huhtikuuta 2011

I'm not there yet, but i'm closer than i was yesterday.

En tiedä ahdistaako vai lohduttaako ajatus siitä että paino ei ole tippunut viikossa yhtään. Sain anteeksi kaikki ruuat jotka menin ajattelemattomuuttani syömään, mutta toisaalta en ole yhtään lähempänä tavoitettani kuin olin viikko sitten. Tänään pitkäperjantaina paastoan jo pelkästään Jeesuksen vuoksi. Ei, en ole kiihkouskovainen vaikka en uskoani kielläkään. Käytän vain kaikki syyt hyväksi. Toisaalta pääsiäinen on vasta tulossa. Silloin tunnetusti kaikki ahmivat, onhan se pääsy paastosta. Nekin ahmivat, jotka eivät ole tunteneet paaston nälkää. Ahmikoon minunkin puolesta, likaiset siat.
Heitin ensimmäistä kertaa ruokaa roskiin. En ole koskaan ennen kyennyt siihen, onhan ruoka kallista eikä raha muutenkaan riitä kaikkeen. Mutta banaanilastut ja kakku päätyivät muun kaltaisensa joukkoon. Yllätyin kun ei kaduta yhtään. Se on vain pois vaakalukemasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti